Hiljattain esitetyssä MOT - Rasvainen kupla-ohjelmassa esitettiin liuta argumentteja eläinrasvojen terveellisyyden puolesta. Tästä voi tehdä sen päätelmän, että eläinrasvojen syönti on luonnollista, ainakin johonkin pisteeseen asti. Johtopäätös oli se, että vähähiilihydraattinen (ei leipää perunaa pastaa) ja paljon kasviksia ja eläinrasvoja sisältävä ruokavalio on kaikista terveellisin, ja sitä myötä luonnollisin.
Mutta kuka sen sitten oikeasti määrittelee, mikä on sitä luonnollista?
Jokaisella ihmisellä on eräs ainutlaatuinen kyky. Kyky kuunnella itseään. Kukaan ei sitä toisen puolesta voi tehdä.
Tiedättekös, tänä päivänä kaikki otetaan vastaan jonkun toisen valmiiksi pureskelemana. Tai jalostamana. Meille kaiken valmiiksi prosessoi ikinä väsymättä media- ja elintarviketeollisuus. Vaivaako kipu tai ahdistus? Ei hätää, kyllä lääketehtaalta kemikaali löytyy!
Antti Heikkilä kirjoittaa kirjassaan Siunattu kipu (2009) aiheesta. Olennaista on se, että ihmiset eivät kuuntele itseään vaan isompia auktoriteetteja. Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin miten kukaan isompi taho voisi todella tietää, mitä juuri sinä tarvitset?
Niimpä. Vain sinä voit tietää mitä sinä tarvitset. Mutta et sinä todennäköisesti tiedä. Miksikö? Koska et kuuntele itseäsi. (Jos tuumit, kuuntelenko minä itseäni, niin ei, en tarpeeksi.)
Jokainen tunne, jonka tunnet, kertoo jostakin. Itse asiassa kehosi yrittää kertoa sinulle jotain aiheuttamalla tuntemuksia. Jokaisella tunteella on tarkoituksensa, jokaisella kivulla syynsä. Nykyisellä länsimaisella tieteellä ei vain ole vielä mitään työkaluja subjektiivisen tutkimiseen. Siksi kipua voidaan pitää luonnottomana asiana, joka voidaan lääkkeillä lakaista maton alle.
Mutta mikä on luonnollisempaa kuin kipu? Mikä on luonnollisempaa kuin tunteminen? Tosiasiassa kipu ja tunteet yrittävät kertoa, mikä on vialla ja missä. Keho ja mieli ovat koneita, jotka kaipaavat polttoainetta ja huoltoa. Bensakone ei käy dieselillä, eikä kroppa pelkästään hiilihydraateilla. Letkut voivat tukkeutua, ellei niitä välillä verryttele. Mieli sotkeutuu kuin oma huone, jos sitä ei välillä järjestele.
Pienin sijoitus, minkä voi itseensä tehdä, on pari minuuttia päivästä oman kehonsa ja mielensä kuuntelemiseen. Mistä kolottaa, jumittaa, pistää, hohkaa? Mitä näkyy, kuuluu, pyörii mielessä?
Sitten vielä miettivät, miksi olemme masentunutta kansaa eikä mikään kiinnosta. Koska emme tiedä, mikä meitä oikeasti kiinnostaa. Emme tiedä, mikä on LUONNOLLISTA, koska kaikki ympärillämme on LUONNOTONTA. Ihmissuhteet pinnallisia, halut mediatalon keksimiä, maisemat harmaita, ruoka prosessoitua ja lisäaineilla täyteen ympättyä. Ja sitten se raha, kaiken tämän pahan alku ja juuri, joka on jo osoitettu valheelliseksi eliitin ylläpitämäksi valtakoneistoksi (google: rahan korruptio). Missä se luonto piileksii?
Ilman luonnollisuutta ihminen voi huonosti. Luonnoton luonnosta evakossa. Aatami ja Eeva paratiisista karussa, koska käärmeet ja hyttyset pelottaa. Onneksi taivas voi löytyä jo maan päältä. Se löytyy tuntemalla, kuuntelemalla itseä ja ympäristöä. Olemalla luonnollinen.
Juna, joka ei tiedä
mihin rata vie
silti täysin raiteillaan.
-Sielun veljet, Ihminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti